30 % lämmitysenergiasta veteen
12.08.2016, klo 13:45•Kommentteja 0
Kodin lämmitysenergiasta kuluu jopa 30 prosenttia käyttöveden lämmittämiseen. Tämä jää usein huomioimatta, kun lämmintä vettä saa hanan aukaisemalla. Kannattaa kuitenkin tarkastella omia vedenkäyttötottumuksia.
Meidän jokaisen käyttämä vesi, sisältää runsaasti energiakustannuksia. Käyttöveden lämmitykseen kuluu jopa 30 prosenttia kodin lämmitysenergiasta. Lämmitysenergian lisäksi raakaveden hankinta, veden puhdistus ja pumppaus sekä jätevesien käsittely vaatii runsaasti energiaa. Maksamme vedestä vesimaksuna, joka on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä. Tämän lisäksi maksamme myös veden lämmittämisestä esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpölaskussa.
Jokainen voi vaikuttaa
Kotitalouksien käyttöveden lämmitykseen kuluu energiaa noin 800 – 1200 kWh asukasta kohden vuodessa. Tämä vastaa noin viidennestä jokaisen henkilökohtaisesta energiankulutuksesta kotona.
Vettä kulutetaan kodeissa vaihtelevia määriä. Kyse on henkilökohtaisista tottumuksista ja kiinnostuksesta kuluttaa kohtuullisesti.
Henkilökohtainen vedenkulutus vaihtelee alle sadasta litrasta vuorokaudessa yli kahteen sataan litraan vuorokaudessa. Järkevät käyttötottumukset vaikuttavat paljon. Myös vesijärjestelmän oikeat säädöt vaikuttavat, esimerkiksi vesiverkoston paine ja vesilaitteista minuutissa tuleva vesimäärä ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä kohtuulliseen vedenkäyttöön.
Käyttötottumuksia tarkastelemalla ja vesijärjestelmä säätämällä, päästään helposti kymmenien prosenttien säästöön vedenkulutuksessa.
Vesijärjestelmän säätöön kuuluu myös käyttöveden lämpötilan säästö. Käyttöveden lämpötilaksi suositellaan enintään 65 astetta. Lämpötilan pitää olla kuitenkin vähintään 55 astetta, jotta bakteerit ja terveysriskit saadaan poistettua järjestelmästä.
Miten säästää lämmityksessä ja käytössä
Helpointa on säätää lämpimän käyttöveden lämpötila 55 ja 65 asteen välille ja tarkastaa vesilaitteiden virtaamien määrät. Käsipesuhanan virtaamaksi riittään kuusi litraa minuutissa ja suihkuhanan virtaamaksi 12 litraa minuutissa.
Seuraavaksi kannattaa tarkastella omia käyttötottumuksia. Vettä ei kannata lotrata. Ota esimerkiksi kylvyn sijaan lyhyt suihku. Älä juoksuta vettä turhaan, vaan sulje suihku esimerkiksi saippuoinnin ja hoitoaineen levityksen ja vaikutuksen ajaksi.
Astioiden huuhtelu moninkertaistaa huuhteluveden kulutuksen astianpesukoneeseen verrattuna. Myös käsitiski kuluttaa enemmän vettä kuin astianpesukoneen käyttäminen. Pese kuitenkin vain täysiä ja tehokkaasti täytettyjä koneellisia.
Pyykinpesussa säädä veden lämpö 40 asteeseen tai jopa alle, jos pyykkisi ja niiden pesuohjeet sen sallivat. Käytä pesuaineita, jotka soveltuvat matalissa lämpötiloissa pesemiseen. Pese täysiä koneellisia ja hyödynnä tarvittaessa erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.
Korvaa vanhat koneet ja laitteet nykyaikaisilla ja kiinnitä hankittaessa huomiota myös laitteiden vedenkulutukseen. Uudet astian- ja pyykinpesukoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin laitteisiin. Uudet WC-istuimet pudottavat helposti vedenkulutuksen puoleen vanhoihin verrattuna. Jos kotona on vielä kaksiotehanoja, kannattaa ne vaihtaa yksiotesekoittimeen.
Kiinnitä huomiota laitteiden toimivuuteen. Korjauta vuotavat hanat ja WC-istuimet heti. Esimerkiksi vuotava WC-istuin saattaa tuoda useiden satojen eurojen lisälaskun vuodessa.
Vesimittarit tuovat säästöjä
Uudisrakentamisessa ja vesijohtoverkoston uusimisen yhteydessä pitää asentaa huoneistokohtaiset mittalaitteet. Jos verkostoa ei olla uusimassa, kannattaa selvittää voiko huoneistokohtaiset mittarit asentaa kohtuullisin kustannuksin. Taloyhtiöissä kannattaa vaatia mittareiden lukemista säännöllisesti ja veden laskutuksen muuttamista kulutuslukemien mukaiseksi.
Kun mittareista luetaan asuntokohtaisesti sekä kylmän että lämpimän veden kulutus ja laskutetaan niistä todellisen kulutuksen mukaan, on helppoa myös seurata omien kulutustottumusmuutosten vaikutuksia vedenkulutukseen. Tutkimusten mukaan vesimittarien käyttö vähentää vedenkulutusta 15 – 20 prosenttia henkilöä kohden.
Teksti: Ari j. Vesa
Kuva: Scanstockphoto