Tyhjäpäisiä videoita, aivotonta Facebook-pläräystä, mainoksia, koukuttavia pelejä... Äly hoi, älä jätä!
25.09.2014, klo 09:56•Kommentteja 0
Älyä tarvitaankin, jotta älypuhelimen käyttöön saisi järkeä. Katsasta tästä vinkkejä, miten perheesi voi suitsia liiallista netinkäyttöä.
Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt, koska vapaa-aikaa vietetään enemmän tietokoneen äärellä kuin kasvokkain muiden ihmisten kanssa. Erityisesti lasten vanhempien pitäisi olla huolissaan älypuhelimien, tietokoneiden ja pelien liiallisesta käytöstä.
Tilastokeskuksen vuosina 2009–2010 tekemän tutkimuksen mukaan tietotekniikan vuorokausikäyttö on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aikaa vietetään yksin jo noin seitsemän tuntia vuorokaudessa. Samalla vanhempien lastensa kanssa käyttämä aika on vähentynyt.
Tutkimuksessa ei ole vielä mukana Suomeen vuosina 2011–2013 rantautuneen älypuhelimien, tablettien ja sosiaalisen median buumia. Nykytilanne on siis vieläkin karumpi.
Leppoisaa menoa 70-luvulta
Kuin esimerkkinä tv näytti kesällä Takaisin 70-luvulle -ohjelman. Siinä suomalaisperhe vietti viikon kesäloman ilman nykyelektroniikkaa. Ei pelien piipitystä, Facebookia, Snapchattiä, kuvien jakamista vaan rentoa yhdessäoloa.
Moni on jo pannut ympäristössään merkille älylaitteiden aiheuttamia haittoja. Myös tutkimuksia tablettien ja älypuhelimien vaikutuksesta yhteiskuntaan alkaa kertyä runsaasti.
Keskimäärin älypuhelin kaivetaan esille seitsemän minuutin välein. Tämä näkyy jo selvästi katukuvassa Suomessakin. Kahvilat ja ravintolat ovat nykyään tylsiä paikkoja, kun kaikki näpelöivät laitteitaan. Ihmiset eivät ole enää läsnä, kuten vielä viisi vuotta sitten.
Lasten leikkitaito katoaa
Tutkimusten mukaan älypuhelimen pieni ruutu rasittaa silmiä ja jatkuva alaspäin katselu lisää niskakipuja. Laite levittää vessanpyttyä enemmän bakteereja ja pelaaminen aiheuttaa jännetuppitulehduksia. Tabletti voi myös aiheuttaa nikkeliallergiaa.
Tekstailut, päivitysten tarkastaminen ja selfie-kuvat autossa ovat varma keino ajaa ojaan, tai kävellessä joutua yliajetuksi. Lisähaittana kirkas näyttö häiritsee unirytmiä, joka johtaa krooniseen väsymykseen ja depressioon.
Ehkä hälyttävintä on se, että tutkimusten mukaan lasten motoriset taidot ovat heikentyneet. Yksivuotiaasta tablettia näplännyt ei enää edes osaa leikkiä, istuu vain apaattisena kun laite otetaan pois. Lapset eivät myöskään enää osaa tulkita ilmeitä, kun kasvokkain leikkiminen on vähentynyt.
Kodin nettikäyttö kuriin
Jos ruokapöydässä lapset räpläävät älypuhelimia ja tabletteja, pitäisi hälytyskellojen soida. Tee selkeät pelisäännöt. Ruokapöytään ei saa tuoda älylaitetta. Tunti liikuntaa ja lapsi saa tunnin peliaikaa. Näytä myös itse hyvää esimerkkiä.
Mieti, tarvitsetko oikeasti älypuhelinta? Onko oleellista tilittää Facebookiin jokaista tekemistä? Kaikki, mitä netissä sanot jää sinne vuosikymmeniksi. Harkitse kahdesti ettet päästä sammakoita suustasi.
Poista nettitilejä ja sovelluksia, ja saat lisää vapaa-aikaa harrastuksillesi. Poista nettiyhteys kännykästä, niin et joudu kiusaukseen. Etene askel kerrallaan.
Lisää vapaa-aikaa
Vaihda älypuhelin tavalliseen puhelimeen. Sen akku kestää viikkoja lataamatta. Puhelin ei riesaa jatkuvilla päivityksillä ja lataustarpeella. Jätä kännykkä kotiin ulos mennessä. Jatkuva tavoitettavuus on myyntimiehen luoma illuusio.
Suosi kasvokkain tapaamista somen sijasta. Lue vaihteeksi kirja Facebookin, WhatAppin, Tumblrin ja chatti-foorumien sijasta.
Jos olet terve, hyvässä kunnossa ja liikut päiväsaikaan, puhelimen pitäminen mukana turvallisuuteen vedoten on hätävarjelun liioittelua. Muistele, kuinka hyvin pärjäsit ilman lasten ja lemmikkien olinpaikan seurantaa kartalta.
Vältä digitaalinen vammautuminen
Netti on kätevä tiedonhaussa ja pankkiasioissa. Sieltä voi ostaa tuotteita mukavasti kotiovelle ja lukaista päivän uutiset ja sääennusteet aamukahvilla. Ja se selvittää reitit kartalta.
Vammainen, sairas tai vanhus saavat suoraa hyötyä somesta, sillä netti helpottaa puuttuvia sosiaalisia kontakteja. Suomen kylmä talvi, pitkät etäisyydet ja harva asutus myös rajaavat monen mahdollisuuksia kasvokkaiseen kanssakäymiseen.
Monissa ammateissa vaaditaan jatkuvaa tavoitettavuutta, sekä nopeaa reagointia uusiin asioihin. Silti se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Talonpoikaisjärkeä tarvitaan, jotta vältetään lasten ja itsenkin digitaalinen vammautuminen.
Irti ikeestä
Uutiset verkkovakoilusta, verkkopankkihuijauksista ja henkilökohtaisia tietoja urkkivista sovelluksista ja viruksista nousevat iltapäivälehtienkin otsikoihin. Silti huijaukseen langetaan yhä uudestaan.
Paras virusturva ei suinkaan ole uusin virusohjelmapäivitys. Tehokkaampi turva on olla asentamatta uusinta peliä ja nettivillitystä. Vielä parempi turva on kytkeä netti päälle vain silloin kun sitä käytetään.
Kaikkea ei tarvitse jakaa, tykätä, twiitata ja kommentoida, eikä ladata jokaista sovellusta vain siksi, että älypuhelin kuumottaa käsilaukussa tai taskussa. Kyse on siitä, oletko tekniikan isäntä vai renki?
Teksti: Pekka Tolonen