Uunit siirtyvät digiaikaan
28.11.2016, klo 08:56•Kommentteja 0
Kun olet hankkimassa uunia, niin mieti, mitkä ovat käyttötarpeesi. Valittavia ominaisuuksia riittää kiertoilmasta höyrykypsennykseen, uunin puhdistavasta pyrolyysista etäohjaukseen asti.
Tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta muistuttaa, että uuniostoksilla kannattaa olla tarkkana. Valinnanvaraa riittää ja myös laitteiden hintahaarukka on melkoinen.
– Kannattaa miettiä, minkälaiseen käyttöön uuni tulee. On turhaa maksaa ominaisuuksista, joita ei lopulta käytä, hän korostaa.
Erityisesti omakotitaloissa suosituin vaihtoehto on nykyään kalusteuuni. Ratkaisussa on kalusteisiin integroitu erillinen uuni sekä erillinen keittotaso. Lattialiesi on toistaiseksi pitänyt pintansa etenkin kerrostaloissa.
Uunit alkavat olla nykyään myös yhdistelmäuuneja. Tavallista on, että niissä on ylä- ja alalämmön lisäksi myös kiertoilmatoiminto.
– Kiertoilman hyviä puolia ovat, että uuni on heti käyttövalmis ja että ruokaa voi kypsentää samanaikaisesti useammalla eri tasolla.
Täydellä, mutta hellällä höyryllä eteenpäin
Yhdistelmäuunissa saattaa olla myös höyrytoimintoja. Uunissa on tällöin oma vesisäiliö tai vesiliitäntä.
– Höyryssä kypsentäminen on hellävaraista, se sopii erityisen hyvin kasviksille ja kalalle. Höyry ei riko ruuan rakennetta ja aromit sekä ravintoarvo säilyvät paremmin.
Uunissa voi olla myös vaikkapa mikroaaltotoiminto – tämä voi olla kätevää, mikäli pieneen keittiöön ei mahdu erillistä mikroaaltouunia.
Tarjolla on myös esimerkiksi niin sanottuja pyrolyysiuuneja, joiden niksi on helppo puhdistus. Uuni lämmitetään noin 500 asteeseen, jolloin sisäpinnoille kertynyt lika palaa tuhkaksi. Sähköä kuluu enemmän, mutta toisaalta puhdistukseen ei tarvitse käyttää ympäristöä rasittavia puhdistusaineita.
Lisäksi uunit ovat parhaillaan ottamassa digiloikkaa.
– Monia uusia uunia voi jo ohjata etänä vaikkapa kännykän avustuksella ja ruokaohjeita löytyy uunin reseptikirjastosta. Jokainen voi tietenkin miettiä, mitä lisäarvoa hänen ruuanlaittoonsa digitaalisuus tuo, Marjomaa huomauttaa.
Induktio innostaa – mutta ei ehkä kaikkia
Liedetkään eivät ole entisellään.
– Keraamiset tasot ovat syrjäyttämässä valurautaliedet. Keraamisen tason keittoalueet lämpenevät joko vastusten avulla tai – yhä useammin – induktiotekniikalla. Uusinta uutta ovat isot induktiotasot, joissa koko tasopinta toimii keittoalueena, joten tasolla kuumenevat minkä muotoiset astiat tahansa.
Induktiotekniikka on energiatehokasta ja nopeaa täsmäkuumentamista. Hyviin puoliin kuuluu myös se, että virta katkeaa induktiotasolta automaattisesti, jos sillä ei ole kattilaa.
– Induktiolla keittäminen on kuitenkin varsin erilaista keittämistä, esimerkiksi induktioliesien hipaisunäppäimet saattavat tuottaa ongelmia perinteisiin liesiin tottuneelle vanhemmalle väelle, Marjomaa vinkkaa.
Kiinnostaako perinteinen leivinuuni?
Ruuanlaittoon voi tuoda aivan uuden ulottuvuuden myös leivinuuni – käytännössä sähköuunin rinnalla. Puulla lämmitettävä leivinuuni tarjoaa myös lisälämpöä ja toimii varalämmönlähteenä.
Leivinuuni, joka vaatii muun muassa liitännän savuhormiin ja palomuurin, on luonnollisesti helpointa toteuttaa uudisrakennukseen. Toki se voidaan usein tehdä myös vanhaan asuntoon.
– Leivinuunia kannattaa harkita, jos haluaa leipoa kotona ruokaleipiä tai valmistaa hauduttamalla vaikkapa suomalaisia perinneruokia, Tarja Marjomaa miettii.
Hän mainitsee, että leivinuuni sopii mainiosti esimerkiksi karjalanpiirakoiden sekä lanttu-, porkkana- ja perunalaatikon valmistukseen.
Leivinuuneissakin valinnan varaa
Leivinuunejakin on erilaisia.
– Perinteisen leivinuunin uuni lämmitetään puilla, uuni ”vedetään” – eli lakaistaan hiilet pois – ja sitten siinä paistetaan.
– Takka-leivinuunissa uuni lämpenee, kun takassa poltetaan puita. Usein leivinuunia voi lisäksi lämmittää puilla, jos se halutaan mahdollisimman kuumaksi.
Marjomaa huomauttaa, että takka-leivinuunia käytetään usein niin, että hiilet vedetään tai tiputetaan paistouunista takan puolelle silloin, kun hiillos on tasaisen hehkuva koko paistoarinan alueella. Tämän jälkeen leivinuunin luukun ilmareiät laitetaan kiinni ja piipusta pelti puoliväliin.
Takka-leivinuunissa uuni ja takka ovat samassa hormissa, joten ilmavirta kulkee myös leivinuunin läpi silloin, kun takan suuluukkua avataan.
– Takka-leivinuunissa lämpö voi laskea alussa nopeammin kuin perinteisessä uunissa. Jos takka-leivinuunissa paistaa korkeaa lämpötilaa vaativia perinneleivonnaisia, vaikkapa rieskoja, niin myös uunipuolella kannattaa polttaa puuta ennen paistamista. Näin uunin lämpötila saadaan mahdollisimman kuumaksi.
Käyttö vaatii harjaantumista
Kestää ehkä aikansa, ennen kuin oppii, kuinka pitkään uunia lämmittää, ettei esimerkiksi uunin lämpö lopu ennen aikojaan.
– Lämmitykseen vaikuttaa käytännössä esimerkiksi tila, jossa leivinuuni on sekä talon ilmanvaihto.
Tarja Marjomaa muistuttaa myös puiden oikeaoppisesta sytyttämisestä.
– Jos puut on aseteltu perinteiseen vaaka-asentoon, niin ne pitää sytyttää päältä. Tällöin puun poltto synnyttää vähemmän haitallisia pienhiukkasia.
Sähköuunilla tai leivinuunilla:
Lanttulaatikko
reilu 1 kg lanttua
(perunoita)
n. 1/2 l vettä
suolaa
3 dl kermamaitoa
1 dl korppujauhoja
1-2 munaa
2-3 rkl siirappia
hiven muskottipähkinää
hiven inkivääriä tai kanelia
valkopippuria
1.Keitä lohkotut, kuoritut lantut suolalla maustetussa vedessä kypsiksi miedolla lämmöllä. Pane vettä vain sen verran, että lantut juuri ja juuri peittyvät. Pidä kattilassa kansi päällä. Soseuta ne keitinliemineen. Mikäli et halua kovin vahvan makuista laatikkoa, voit lisätä lanttusoseeseen vähän keitettyä, survottua perunaa.
2. Lisää kermamaidossa turvonneet korppujauhot ja muut aineet joukkoon.
3. Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja kuvioi pinta lusikalla. Ripottele pinnalle korppujauhoja.
4. Paista 170 asteessa noin 1 1/2 tuntia. Mikäli käytössäsi on leivinuuni, niin voit laittaa vuoan uuniin jo vaikka 200 asteessa, sillä lämpötila laskee pikku hiljaa. Paistoaika on suurin piirtein sama.
Lähde: Martta-liitto
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: SOZAIJITEN, SHUTTERSTOCK