Jakamistalous vauhdittaa liikkumisen muutosta
07.09.2017, klo 14:21•Kommentteja 0
Liikkuminen ei välttämättä vaadi kulkuvälineiden, kuten auton omistamista. Erilaiset yhteiskäyttöiset, jaetut ja älykkäät liikkumisen palvelut ovat yleistymässä vauhdilla. Ihmisten arvostus liikkumisen helppoutta kohtaan on kasvamassa ja toisaalta ymmärrys esimerkiksi auton omistamisen todellisista kustannuksista lisääntyy.
Tämän vuoden Euroopan Liikkujan viikolla 16.–22. syyskuuta nostetaan esille vähäpäästöisiä, yhteiskäyttöisiä ja älykkäitä liikkumismuotoja. Yhteistä niin joukkoliikenteelle, yhteiskäyttöautoille kuin vertaisvuokraukselle on niiden tehokkuus verrattuna yksityisautoiluun.
Perinteiset kimppakyydit tekevät uutta tuloaan, kun kyydin löytäminen sovellusten ja sosiaalisen median kanavien kautta on yhä helpompaa. Helsingissä suursuosioon nousseet ja lähivuosina mahdollisesti muuallakin käyttöön otettavat kaupunkipyörät nivoutuvat osaksi joukkoliikennettä ja mahdollistavat sujuvan kulkemisen ovelta ovelle.
Jakamistalous ja yhteiskäyttöisyys liikenteessä tuovat monia hyötyjä. Ilmeisen resurssien käytön tehostumisen ohella saadaan lisäksi paikallisia hyötyjä. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa karkeasti arvioituna 15 yksityisautoa ja pysäköintitilaa vaaditaan ahtaissa kaupungeissa siten vähemmän.
Liikenteellä merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä
Liikenteellä ja arkisella liikkumisella on merkittävä vaikutus ympäristöön ja ilmastoon. Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2016 ehdotuksensa EU-jäsenmaiden välisestä taakanjaosta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomen päästövähennysprosentiksi ehdotettiin 39 %, joka on yksi EU:n tiukimmista.
– Ehdotuksen käsittely EU:ssa on vielä kesken, mutta taakanjakoprosentit eivät todennäköisesti tule enää muuksi muuttumaan, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö liikenneneuvos Saara Jääskeläinen. Eri jäsenmaille annetut prosentit eivät taakanjaon hyväksymisen jälkeen ole pelkkiä tavoitteita, vaan oikeudellisesti sitovia velvoitteita. – Asetettuihin tavoitteisiin on siis tulevaisuudessa pakko päästä jollakin keinolla, Jääskeläinen lisää.
Suomessa valmistui marraskuun loppupuolella 2016 uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Liikenteelle asetetaan siinä erittäin kunnianhimoiset tavoitteet. Liikenteen päästöjä tulee strategian mukaan vähentää vuoteen 2030 mennessä jopa 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. – Liikenteen rooli päästöjen vähentämisessä korostuu, koska liikenne tuottaa noin 40 % koko taakanjakosektorin päästöistä, mutta myös sen vuoksi, että muilla sektoreilla päästöjen vähentäminen on vielä vaikeampaa kuin liikennesektorilla. Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä on tehtävä erittäin vähäpäästöinen, sanoo Jääskeläinen.
Liikenteen energiataloutta parannettava
Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen energiatehokkuuden parantamista ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista muilla vaihtoehdoilla. – Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää liikenteen ja maankäytön entistä parempaa yhteensovittamista sekä ihmisten liikkumistottumusten huomattavaa muuttumista, toteaa Jääskeläinen.
Kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan on kirjattu tavoitteeksi henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä. –Liikenteen kasvu tulisi kaupungeissa ohjata muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin. Kävelyn ja pyöräilyn osalta strategiassa tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautot lisäävät liikenteen energiatehokkuutta
Liikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa myös liikennevälineiden energiatehokkuutta parantamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa autokannan huomattavasti nykyistä nopeampaa uusiutumista sekä uusien teknologioiden, kuten sähköautojen, osuuden merkittävää kasvua.
Liikkujan viikolla esiin nostettavat älykkäät ja yhteiskäyttöiset tavat liikkua ovat keinoja, jotka auttavat tavoitteisiin pääsemisessä. – Jos vähemmillä autoilla voidaan hoitaa useamman ihmisen liikkumistarve ja sitä kautta vähentää henkilöautojen yhteenlaskettua ajosuoritetta, myös päästöt vähenevät ja tavoitteeseen pääsy helpottuu, sanoo Jääskeläinen.
Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16.–22.9. Viikon aikana eurooppalaiset kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia ja edistävät pysyvillä toimilla viisasta liikkumista. Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin ja niiden vaikutuksiin ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuonna 2016 kampanjaan osallistui 27 kuntaa ja kaupunkia ympäri Suomea. www.liikkujanviikko.fi