Liikaa somea?
23.02.2017, klo 13:10•Kommentteja 0
Sosiaalinen media yhdistää, viihdyttää ja tarjoaa tietoa. Mutta liiallinen somettaminen voi myös haitata normaalielämäämme.
Sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija Suvi Uskin mukaan someriippuvuus on varsin yleinen, mutta vähätelty ongelma.
– Itse kukin meistä saattaa myöntää olevansa riippuvainen somesta ja naurahtaa sitten päälle. Some voi kuitenkin ihan oikeasti viedä liikaa aikaamme ja haitata keskittymiskykyämme. Siihen uppoutuminen voi häiritä myös lähisuhteitamme, esimerkiksi kykyämme olla läsnä perheen arjessa.
Uskin mukaan vakavassa someriippuvuudessa on samanlaisia oireita kuin muissa toiminnallisissa riippuvuuksissa. Näitä ovat esimerkiksi väsymys, levottomuus, keskittymiskyvyn puute ja ärtyisyys.
Hän huomauttaa, että itse kukin voi testata omaa riippuvuuden astettaan pitämällä somepaaston:
– Mikäli ei pysty olemaan paria päivää kokonaan erossa somesta, niin voi olla syytä etsiä somen käyttöön uudenlaista lähestymistapaa.
Vähemmän aikaa mutta täysillä
Uskilla on konkreettisia vinkkejä siitä, minkälaista voisi olla järkevä somen käyttö.
– Silloin, kun on somessa, niin sitä kannattaa käyttää täysillä: tehdä päivityksiä, keskustella ja osallistua. Tämän jälkeen voi tehdä sitten jotain ihan muuta.
Hän huomauttaa, että usein pahinta on se, että roikkuu koko ajan passiivisesti somessa ja käy toistuvasti katsomassa, onko joku päivittänyt jotain.
– Tällöin oma muu tekeminen keskeytyy jatkuvasti. Huomaamatta päivän varrella saattaa käydä somessa vaikkapa kymmeniä kertoja. Somettaminen vie lopulta valtavasti aikaa
– Kannattaa ehkä myös miettiä, että onko tuollainen passiivinen somettaminen vain tapa täyttää tyhjyyttä. Olisiko tarjolla jotakin merkityksellisempää tekemistä, joka tarjoaisi enemmän?
Älä jää odottamaan tykkäyksiä
Uski neuvoo myös, että tykkäyksiä ei kannata jäädä turhaan odottamaan. Esimerkiksi puhelimen push-ilmoitukset voi laittaa pois päältä. Someen on järkevintä palata sellaisena ajankohtana, jonka on itse etukäteen päättänyt.
Jokaisen kannattaisi myös itse tykönään miettiä, mikä olisi järkevä somenvahtimisaktiivisuus. Uski liputtaa viiden kerran puolesta:
– Jos päättää, että käy somessa vain viisi kertaa päivässä, niin silloin harkitsee jokaisen kerran kohdalla tarkemmin, että onko käynti tarpeellinen. Saattaa olla, että tällöin myös lopulta saa enemmän irti niistä hetkistä, jolloin on somessa.
Somevapaita vyöhykkeitä
Uski kannustaa myös esimerkiksi perheitä laatimaan yhteiset pelisäännöt, miten somea käytetään. Tarvetta voisi olla vaikkapa somevapaille vyöhykkeille.
– Omasta mielestäni somen paikka ei ole esimerkiksi ruokapöydässä. Ehkäpä myös makuuhuone voisi olla kokonaan somevapaa vyöhyke.
Uskin mukaan esimerkiksi perheenjäseniltä ja ystäviltä on oikeus vaatia aitoa läsnäoloa. Puolisolle voi sanoa, että ’nyt et keskity someen, vaan minuun’. Saman voi sanoa myös vanhempi lapselle – tai lapsi vanhemmalle.
Someriippuvuus ei katso ikää
Suvi Uski muistuttaa, että sosiaalinen media on tullut myös lasten maailmaan.
– Lasten sosiaalinen elämä jatkuu nykyään koulupäivän jälkeen iltamyöhään WhatsAppissa. Ikävä kyllä watsappailu voi saada joskus myös ikäviä piirteitä: sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös kiusaamiseen ja joukosta pois sulkemiseen.
Hänen mukaansa vanhempien olisi hyvä olla ilmiöstä tietoisia, jotta he pystyisivät tunnistamaan mahdollisia ongelmatilanteita ja puuttumaan niihin.
Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että someriippuvuus ei katso ikää. Se ei ole esimerkiksi leimallisesti vain älypuhelimeensa kiinni kasvaneiden teinien ongelma.
Some voi saada liian suuren roolin elämässä myös vaikkapa aikuisiässä, silloin, kun muu kodin ulkopuolinen sosiaalinen elämä vähenee.
Lisätietoa netti- ja someriippuvuudesta: www.paihdelinkki.fi. Sivustolta löytyy myös testi, jolla voi tarkastella omaa netinkäyttöään.
Miksi muiden elämä on niin mielenkiintoista?
Ahkeran somettamisen ja ennen kaikkea passiivisen toisten päivitysten lukemisen, on arveltu toisinaan aiheuttavan myös kateutta ja jopa jonkinasteista masennusta.
Yhtenä selitysmallina on, että toisten elämä vaikuttaa oman elämään verrattuna paljon hohdokkaammalta.
Tarvitsimme ehkä parempaa some-lukutaitoa. Kannattaa muistaa, että usein päivityksillä pyritäänkin esittämään oma elämä mahdollisimman mielenkiintoisena.
Päivitykset ovat taiten valituttaja highlightseja ja tietoisesti työstettyjä tarinoita. Kertomatta jää, että oikeasti arki taitaa olla samanlaista kuin kaikilla muillakin.
Teksti: Matti Välimäki