Liikenteen päästövähennystoimet ratkaisevassa asemassa: Sähköautoilulle vauhtia
25.11.2016, klo 13:33•Kommentteja 0
Sähköisen liikenteen aseman korostaminen hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa on Energiateollisuus ry:n mielestä oivallinen painotus. Nyt sähköautoilua edistävät toimet voidaan käynnistää ripeästi, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
— Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet päästä mukaan liikenteen murrokseen ja saada hyötyjä älykkään liikenteen ympärille kehittyvästi liiketoiminnasta, Leskelä toteaa.
Suomen hallitus paalutti sähköisen liikenteen asemaa tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategian haastavin tavoite on vastata päästökaupan ulkopuolisen sektorin eli ns. taakanjakosektorin kansallisista päästövähennystavoitteista. Suomen pitäisi vähentää taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Liikenteen päästöt ovat merkittävin taakanjakosektorin päästöjen lähde.
Hallitus on koonnut työkalupakkiinsa monipuolisesti erilaisia työkaluja, mikä on Leskelän mielestä hyväksi Suomelle. Vähäpäästöisten autojen hankintaan kannustava verotus ja hankintatuki ovat erinomaisia välineitä lisätä sähköautojen määrää liikenteessä. Samalla kysyntäjouston mahdollisuudet sähkönkäyttäjien keskuudessa kasvavat.
— Sähköautojen latausverkoston rakentamiseen kannattaa panostaa. Määräaikaisen pienimuotoisen investointituen vipuvaikutuksella saadaan muutamassa vuodessa aikaan kattava sähköautojen pikalatausverkosto. Näistä toimista tarvitaan nopeasti esitykset, jotta päästäisiin ripeästi rakentamaan.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto vahvistuu
Hallitus haluaa turvata sähkön ja lämmön yhteistuotannon aseman sekä kaukolämmityksen menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Näistä painotuksista energia- ja ilmastostrategiaan on tehty kirjaukset, jotka miellyttävät Energiateollisuus ry:tä.
— Yhteistuotanto on energiatehokas ja kustannustehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Sen avulla myös suomalaisen sähköjärjestelmän säädettävyys ja tehon riittävyys voidaan turvata kaikissa olosuhteissa, Leskelä toteaa.
— Jatkossa on vain pidettävä huoli siitä, että tukipolitiikka tai verotus eivät heikennä yhteistuotannon tai kaukolämmön asemaa.
Tuotantotukijärjestelmä tarpeeton
Syöttötariffijärjestelmän korvaaminen uudella tuotantotukijärjestelmällä on Energiateollisuus ry:n mielestä tarpeeton. Hallitus on kuitenkin kirjannut uuden tuotantotukijärjestelmän strategiapaperiinsa.
— Uusiutuvaan energiaan perustuvat sähköntuotantomuodot ovat jo nyt kilpailukykyisiä muihin vaihtoehtoihin verrattuna — menestyäkseen ne eivät tarvitse enää tukea. Onneksi uudesta tukijärjestelmästä on kaavailtu määräaikaista. Tällä tavalla hallitus lähettää markkinoille vahvan viestin siitä, että valmisteilla oleva tukijärjestelmä on lajinsa viimeinen, Leskelä toteaa.
Leskelän mielestä on välttämätöntä, että uusi tukijärjestelmä olisi teknologianeutraali: avoin kaikenlaisille uusiutuvaan energiaan perustuville tuotantomuodoille — myös vesivoimalle ja bioenergiaa polttoaineena käyttävälle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle.
— Tämä on paras tapa varmistaa tukijärjestelmän kustannustehokkuus.
Leskelä odottaa tukijärjestelmältä myös markkinaehtoisuutta.
Tuotantotukien sijasta Leskelä odottaa panostuksia osaamisen, energiainnovaatioiden ja älykkäiden kärkihankkeiden vauhdittamiseen.
— Valtiontalouden tiukat raamit antaisivat osaamisen tukemiselle paremmat mahdollisuudet, mikäli uutta tuotantotukijärjestelmää ei otettaisi lainkaan käyttöön.
Kivihiilikieltolakia ei tarvita
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa kivihiilen käyttö energiantuotannossa haluttaisiin estää lakien voimalla. Leskelän mielestä tämä on turhaa.
— Kivihiilen osuus primäärienergiasta laskee jo nykytoimin noin yhden prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä. Hyötyjen sijasta kivihiilikieltolaki aiheuttaisi ainoastaan kielteisiä vaikutuksia polttoainemarkkinoille ja huoltovarmuudelle. Samalla sähkön ja lämmön yhteistuotannon asema vaikeutuu.
Teksti: Petri Sallinen
Kuva: Olli Häkämies