Linnut, syömään!
23.11.2017, klo 12:19•Kommentteja 1
Lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa heti ensimmäisten pakkasten myötä. Ihmisten tarjoama apu tulee todelliseen tarpeeseen.
Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että varsinkin pitkät pakkasyöt ovat pikkulinnuille kovia koettelemuksia.
– Sydäntalvella linnut käyttävät kaiken valoisan ajan ruuan etsimiseen ja energian tankkaamisen. Ravinnon hankkiminen hankaloituu yleensä entisestään, kun maa peittyy lumeen.
Ruokinnassa kannattaa käyttää ruokinta-automaatteja, joista linnut pystyvät napsimaan siemeniä, mutta joita ne eivät pääse likaamaan.
– Parasta olisi, jos ruokintapisteen vierestä löytyisi suojaa tarjoava puu tai pensas. Toisaalta paikka kannattaa tietenkin valita niin, että ihmisten on helppo tarkkailla lintujen elämää.
Pidot koko talveksi
Parasta ravintoa pikkulinnuille ovat auringonkukan siemenet ja erilaiset pähkinärouheet. Ne tarjoavat enemmän energiaa kuin vaikkapa kotimainen vilja.
– Kannattaa suosia nimenomaan kuorettomia auringonkukan siemeniä, sillä ne eivät likaa myöskään ruokintapaikan ympäristöä.
Maassa lojuvat kuoret saattavat houkutella luokseen varsinkin kaupunkialueilla rottia. Automaatin ja ruokintapaikan ympäristön siisteydestä on tärkeää huolehtia myös sen takia, että linnut eivät tartuttaisi toisiinsa lintutauteja.
Tärkeä sääntö on myös se, että kun ruokinnan kerran aloittaa, niin sitä olisi syytä jatkaa koko talven. Linnut tottuvat tarjoiluun ja ne voivat olla vaikeuksissa, jos se yhtäkkiä päättyy.
Helppo tapa aloittaa lintuharrastus
Ruokintapaikalla pääsee seuraamaan lintujen elämää läheltä. Talvi on muutenkin otollista aikaa aloittaa lintuharrastus. Kun lajimäärä on vähäinen, niin eri lintulajien opettelu sujuu kätevästi.
Ruokintapisteen yleisimpiin vieraisiin kuuluvat talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Melko tavallinen laji on myös viherpeippo ja varsinkin maaseudulla keltasirkku.
Jos lähellä on metsää, niin siemenbaarissa saattavat piipahtaa myös hömötiainen, kuusitiainen tai töyhtötiainen. Lapissa ruokintapisteillä saadaan ehkä ihailla pohjoisten alueiden omaa lapintiaista.
Ihmisten tarjoamaa ravintoa napsivat mieluusti myös esimerkiksi punatulkut, käpytikat sekä talvehtimaan jääneet mustarastaat.
Pikkuvarpunen jouluaamuna
Joululaulujen suosikkilinnut ovat varpunen ja mustapääkerttu.
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa. (Sakari Topelius)
Ainakin yksi asia on muuttunut niistä ajoista, jolloin suomalaisten rakastama joululaulu syntyi. Jos nykyään näemme varpusen jouluaamuna, niin todennäköisemmin kyseessä on pikkuvarpunen eikä varpunen.
– Varpusten kannat ovat taantuneet rajusti koko Euroopassa. Syytä ei tiedetä, taustalla voi olla esimerkiksi loinen, jokin sairaus tai luontaisten elinympäristöjen väheneminen. Suomessa varpuset ovat pärjänneet parhaiten esikaupunkialueilla orapihlaja-aitojen läheisyydessä ja toisaalta maaseudulla, tiloilla joissa on eläimiä, Jan Södersved kertoo.
Samaan aikaan pikkuvarpunen on yleistynyt. Yhtenä syynä saattaa olla esimerkiksi se, että lintu pesii hyvin vaihtelevissa paikoissa – pesiä löytyy erityisen paljon esimerkiksi sähköpylväiden vaakatasossa olevista metalliputkista.
Pikkuvarpusen erottaa varpusesta helpoiten posken pienestä kauneuspilkusta. Lisäksi pikkuvarpusen päälaki on ruskea, kun se varpusella on harmaa.
Sylvia on mustapääkerttu
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan. (Sakari Topelius)
Lintujen ystävä Sakari Topelius on sanoittanut myös Sylvian joululaulun. Siinä esiintyvä Sylvia on mustapääkerttu – tai mahdollisesti joku muu Sylvia-suvun kerttu.
Nykykuulija ei ehkä heti ymmärrä mihin laulun sanat viittaavat. Topelius ottaa siinä kantaa eteläisen Euroopan julmaa linnunpyydystystä vastaa. Häkissä oleva Sylvia on houkutuslintu. Sen tehtävänä on sirkuttaa ja houkutella luokseen – ja verkkoihin – lajitovereitaan.
Laulun tapahtumat sijoittuvat Italiaan Etnan juurelle. Lintutieteilijät ovat kuitenkin selvittäneet, että Italiassa esiintyvät mustapääkertut ovat paikkalintuja. Suomalaiset mustapääkertut talvehtivat Afrikassa ja ne muuttavat sinne itäisempää reittiä. Toisaalta Suomessakin on näkynyt viime talvina mustapääkerttuja – jotka ovat tosin saattaneet tulla tänne muualta.
– Kun talvet ovat lauhtuneet, niin eräät tavallisesti muuttavat lajit yrittävät talvehtimista. Etelä-Suomessa näkyy nykyään talvisin entistä useammin punarintoja ja mustapääkerttuja. Mustapääkerttuja saattaa talvehtia kymmenen vuoden kuluttua jo paljonkin, Jan Södersved kertoo.
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Shutterstock
Ei mitään
Saisi olla enemmän kuvia
Linnuista