Sähkönkäyttöön tarvitaan joustoa
30.10.2018, klo 10:41•Kommentteja 0
Sähkön tuotantotapojen muutos tarvitsee tuekseen kulutusjoustoa. Joustoa tarvitaan, kun sähköä tuotetaan yhä enemmän auringolla ja tuulella. Mitä sähkön kulutuksen jousto on ja voimmeko me itse tehdä jotain?
Suomalaisten suhde energiaan on muuttumassa merkittävästi, toteaa energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) julkistetusta älyverkkotyöryhmän loppuraportista.
Tuuli- ja aurinkoenergian määrän kasvaessa sähköntuotannosta iso osa hajautuu ja muuttuu riippuvaiseksi säästä. Energiateollisuuden johtava asiantuntija ja älyverkkotyöryhmään osallistunut Riina Heinimäki muistuttaa, että muutos vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Sähkön kulutuksen jousto eli kulutusjousto on sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä, sähkön tuotantotilanteen mukaan. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä tuotetaan paljon vähäpäästöisesti ja hinta on edullisimmillaan. Vastaavasti kun uusiutuvan energian tuotanto putoaa ja kulutus on suurimmillaan, kannattaa sähkönkäyttöä pudottaa niissä kohteissa, joissa se ei ole juuri sillä hetkellä välttämätöntä. Parhaimmillaan kulutus voi siis joustaa molempiin suuntiin.
Mitä hyötyä joustoista on kuluttajille
Kulutus- eli kysyntäjouston avulla sähkönkäyttäjät voivat vaikuttaa oman sähkönkäytön kustannuksiin ja edistää omalta osaltaan energiantuotannon ympäristötavoitteita.
– Kulutuksen siirto aikaan, jolloin sähkönkäyttöä on vähemmän, tasoittaa kulutuspiikkejä. Sähkönkäyttäjä, jolla on esimerkiksi tuntihintaan tai vuorokauden aikaan perustuva sähkösopimus, voi säästää energiakustannuksissa siirtämällä kulutustaan edullisempaan aikaan, selventää Heinimäki.
Kaikkien tuntema ja jo vuosikymmeniä käytössä ollut kulutusjousto on sähkölämmityksen käyttäminen yösähköllä. Lämmitystä on automatiikalla ohjattu aikaan, jolloin sähköä on kulutukseen nähden tarjolla enemmän ja edullisemmin. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että helpoimmillaan automatiikka hoitaa jouston. Tulevaisuudessa ohjaus muuttuu monipuolisemmaksi ja joustoja voidaan ohjata tuntitasolla tai jopa sekunneissa, tarpeen mukaan.
Joustoa tarvitaan myös kulutukseen
Tuotantotapojen muuttuessa kulutuksen joustoa tarvitaan nopeasti myös päivällä esimerkiksi tuulitilanteen ja auringon paisteen vaihteluiden mukaan. Näille tuotantomuodoille on luonteenomaista tuotantomäärien ajallinen vaihtelevuus. Tuotantoa ei voida ajoittaa tarpeen mukaan korkean kulutuksen hetkiin, vaan sähköä on saatavilla silloin kun tuulee ja aurinko paistaa.
Sähköjärjestelmä toimii vain, kun sähkön tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa joka hetki. Perinteisesti sähköntuotanto on mukautunut kulutuksen muutoksiin, mutta tulevaisuudessa uusien sähkön tuotantotapojen hyödyntämiseksi, tarvitaan myös kulutuksen joustoja. Tällaisen niin sanotun säätövoiman määrä on vähentynyt ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien toimien myötä. Siksi myös kotitalouksien ja asuinrakennusten käyttämää sähköä joustavasti ajoittamalla voidaan turvata sähkönsaannin varmuutta. Monissa teollisuuslaitoksissa, kaupan- ja muun liike-elämän kiinteistöissä on jo investoitu tai päätetty investoinneista joustojen lisäämiseksi.
Yöaika säilynee jatkossakin aikana, jolloin sähköä on tarjolla enemmän kuin kulutusta. Siksi esimerkiksi sähköauton lataaminen kannattaa siirtää mahdollisuuksien mukaan yöaikaan, jolloin se muutoinkin useimmiten seisoo käyttämättömänä parkkipaikalla.
Kulutusjoustoa tarvitaan lisäksi ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Pelkkä sähköntuotannon muuttuminen vähäpäästöiseksi ei riitä, vaan tähän ilmastohaasteen ratkaisemiseen tarvitaan meidän kaikkien toimia. Suomalainen energia-ala, sähkön- ja lämmön tuotanto on sitoutunut omalta osaltaan haasteen ratkaisemiseen etujoukoissa.
Miksemme jatka kuten ennen?
Ilmastonmuutoksen maapallolle ja ihmisille aiheuttamien vakavien ongelmien vuoksi muutosta tarvitaan kaikkialla. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on välttämätöntä.
Suomi on sitoutunut EU:n yhteisiin päästövähennystavoitteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Fossiilisista polttoaineista ollaan luopumassa ja uusiutuvien sekä vähäpäästöisten energialähteiden käyttöä lisäämässä. Tuotannon lisäksi on muutettava arkisia sähkönkäytön tapoja. On järkevää muokata omia sähkönkäytön tottumuksia energiatehokkaiksi ja joustaviksi, jo siksi että sähkön hinta vaihtelee tuotanto- ja kulutustilanteen mukaan.
– Koska sähköä ei voi varastoida tehokkaasti pitkiä aikoja, joustot ovat erinomainen mahdollisuus pitää tuotanto ja kulutus tasapainossa sähköverkossa. Kulutusjouston vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vesivoima, sähkön tuonti, kallis varavoima tai kulutuksen joustaminen, jopa rajoittaminen. Äärikeinona voi kyseeseen tulla jopa kiertävät sähkökatkot tehopulatilanteissa. Kysyntäjoustoilla pyritään kustannustehokkuuteen, sanoo Heinimäki.
– Joustavaan sähkönkäyttöön siirtyminen on vapaaehtoista. Energiatehokkaat ja ajallisesti joustavat sähkönkäyttötavat tulevat edullisemmiksi, sillä sähkön hinta vaihtelee jatkossa hetkittäin tuotantotilanteen ja kokonaistilanteen mukaan. Jo nykytekniikan, kuten älykkäiden sähkömittareiden ja automaation avulla, voidaan sähkönkäyttöä ohjata huomaamatta huipputuntien ulkopuolelle siten, ettei se vaikuta asuinmukavuuteen tai arjen rutiineihin.
Voivatko kaikki osallistua?
Kulutusjoustoon soveltuvat parhaiten pientalot, joissa kulutus on runsasta ja sähköä käytetään joko talon ja käyttöveden lämmitykseen. Näitä järjestelmiä voidaan jo nyt ohjata automaattisesti.
– Asumis- ja lämmitysmuodoista riippumatta tulisi kiinnittää huomiota omiin sähkönkäyttötapoihin. Energiaa kannattaa käyttää aina tehokkaasti ja karsia turhaa kulutusta. Arkipäivisin huippukulutustunnit osuvat tavallisesti kello 8 – 10 ja 16 – 19 välille. Näinä aikoina kannattaa välttää sellaisten suuritehoisten sähkölaitteiden käyttöä, jotka eivät arjen sujumisen puolesta ole välttämättömiä. Kulutusjoustoa voi tehdä esimerkiksi siirtämällä pyykin- ja astianpesukoneiden käyttöaikoja, lämmittämällä saunan myöhemmin illalla ja lataamalla sähköauton yöaikaan. Ajatus on, että ala palvelullistuu. Asiakkaille kehitetään kiinnostavia palveluja, jotka helpottavat arkea ja tekevät joustot helpoksi. Asiakkaat voivat olla yhteydessä omaan sähkönmyyjään ja kertoa minkälaista palvelua haluaisi omaan kotiinsa. Tämän perusteella yhtiöt voivat kehittää palveluita, jotka asiakkaita kiinnostavat, vinkkaa Heinimäki.
Omaksumalla energiaviisaat asumistavat jokainen vaikuttaa omalta osaltaan energiankäytön haasteisiin. Säädä huonelämpötilat suositusten mukaisiksi, hillitse vedenkulutusta, hanki vain energiatehokkaita laitteita ja vähennä turhaa kulutusta. Yksinkertaisilla asumistottumusten muutoksilla säästää sähköä ja muuta lämmitysenergiaa asumismukavuudesta tinkimättä.
Sähkönkäyttäjän rooli vahvistuu
– Sähkön käyttäjän roolin vahvistaminen markkinoilla edistää kulutusjoustoa, mikä puolestaan tukee sähkön toimitusvarmuutta koko yhteiskunnassa. ET julkisti jo keväällä alan vision ja älyverkkoraportin linjaukset tukevat tätä muutosta.
– Energiayhtiöiden asiakkaille syntyy aivan uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille, kun digitalisaatio ja energian tuotanto-, käyttö- sekä varastointiteknologiat ovat kehittymässä älykkääksi sähköjärjestelmäksi.
Investointi omaan energiantuotantoon ja varastointiin muuttaa asiakkaan roolia. Mahdollisuudet vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen tai valita esimerkiksi ilmastoystävällistä sähköä lisääntyvät entisestään.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että poliittinen päätöksenteko tarkastelee energiajärjestelmiä kokonaisuutena. Sähkön, kaukolämmön ja kaasun vuorovaikutuksen vahvistaminen myös politiikkatoimin lisää vähäpäästöistä energiaa kustannustehokkaasti, Heinimäki painottaa.
Energiateollisuus pitää tärkeänä, että kulutusjoustoon liittyvien palvelujen kehittäminen on markkinaehtoista liiketoimintaa ja että asiakas voi ostaa haluamansa palvelun valitsemaltaan sähkönmyyjältä.
Kulutusjoustossa voidaan kotitalouksissa
- Pienentää tai lisätä hetkellistä kodin sähkönkulutusta.
- Siirtää sähkön kulutusta toiseen ajankohtaan, jolloin sähköä on saatavilla enemmän, edullisemmin ja vähäpäästöisemmin.
- Säätää energiankäyttöä todellisen tarpeen mukaiseksi ja samalla myös säästää energiaa.
Teksti ja kuva: Ari J. Vesa