Sähköntuottajien ahdinko syvenee
27.09.2017, klo 16:56•Kommentteja 0
Tuulivoimalaitosten, ydinvoimalaitosten ja vesivoimalaitosten kiinteistöverot nousevat 13 prosentilla hallituksen budjettiesityksessä. Tämä lisää suomalaisten sähköntuottajien, teollisuuden ja kotitalouksien kustannuksia.
Voimalaitosten kiinteistöverojen korotus kohdistuu kotimaisiin ja päästöttömiin sähköntuotantomuotoihin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää linjausta kummallisena.
– Hallituksen linjaus on ristiriidassa päästöttömän sähköntuotannon edistämisen kanssa.
Sähkön alhainen markkinahinta on jo pitkään rassannut suomalaisten voimalaitosten kannattavuutta. Kiinteistöverojen korottaminen ei helpota tilannetta — uusia investointeja on turha odottaa, vaikka osa vanhoista laitoksista pitäisi jo korvata uusilla. Voimalaitosten ahdinko vain syvenee, kun verorasite nousee. Uudet voimalaitosten kiinteistöverot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.
– Hallituksen esityksestä ei välity ymmärrys sähköntuottajien vaikeaan kilpailutilanteeseen, Leskelä tuskailee.
Samaan aikaan ruotsalaiset laskevat voimalaitostensa verorasitusta. Nyt suomalaisten päästötöntä sähköä tuottavien yritysten kilpailukyky kuitenkin heikkenee ruotsalaisiin kilpailijoihin verrattuna.
Teollisuuden kustannukset kasvavat
Voimalaitosten kiinteistöveron korotus kasvattaa energiatoimialan yritysten kustannusrasitetta, vaikka hallitusohjelmassa kustannuksia luvattiin olla kasvattamatta. Verojen korotukset siirtyvät sähkön hintaan, jolloin myös sähköä käyttävä teollisuus ja kotitaloudet maksavat sähköstään enemmän.
– Suunta on energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta, mutta myös kotimaisen sähköntuotannon säilymisen kannalta väärä, Leskelä toteaa.
Voimalaitosten kiinteistöveron korotus rokottaa erityisesti vesivoimalaitosten omistajien mahdollisuuksia toteuttaa omaehtoisia kalakantojen hoitotoimia. Leskelän mielestä tämä on ”hämmentävää”, koska samalla hallitus on jakamassa rahaa kalateiden kunnostukseen.
Yhteistuotannon asema kurjistuu
Hallitus aikoo korottaa myös lämmityspolttoaineiden veroja 45 miljoonalla eurolla. Alun perin korotus oli tarkoitus tehdä vasta vuonna 2019, mutta nyt hallitus aikaistaa korotusta vuodella. Leskelän mielestä molemmat päätökset ovat osoituksia epäjohdonmukaisuudesta.
– Lämmityspolttoaineiden verotuksen korottaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kilpailukykyä ja nostaa asumiskustannuksia kaupungeissa, kun kaukolämpö kallistuu, Leskelä harmittelee.
Hallituksen tavoitteena on puolittaa fossiilisen öljyn käyttö lähimpien 13 vuoden aikana.
– Tämä tavoite saavutetaan parhaiten, jos polttoaineiden käytössä verotettaisiin enemmän niiden käytön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä, Leskelä pohtii.
– Tällä tavalla fossiilinen tuontiöljy korvautuisi bioöljyllä ja muilla uusiutuvaan energiaan perustuvilla ratkaisuilla.
Teksti: Petri Sallinen
Kuva: Dreamtime