Suomalaisissa kylpyhuoneissa paljon riskejä
11.06.2018, klo 10:48•Kommentteja 1
Jopa 30 prosenttia maamme omakotitalojen kylpyhuoneista on uusimisen tarpeessa. Kun korjauksia on lykätty, kylpyhuoneet ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä tarkoittaa jopa reilua 345 000 pientaloa.
Kim Malmivaara muistuttaa, että kylpyhuone pitää uusia jopa 15 vuoden välein.
– Kaikkiaan 75 prosenttia rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana, muistuttaa Asuntokaupan kuntatarkastuksia tekevän Raksystems Insinööritoimiston kuntotarkastusjaoston johtaja Kim Malmivaara. – Tutkitun 10 000 omakotitalon perusteella osaamme sanoa, että jopa 30 prosenttia omakotitalojen kylpyhuoneista on uusimistarpeessa.
Tilojen huollolla on merkitystä
Monet vanhat kylpyhuoneet ovat käyttöikänsä päässä. Esimerkiksi muovimatollisissa kylpyhuoneissa käyttöikä on 20 vuotta ja esimerkiksi kosteussulkusivelyllä ja laatoituksella toteutetussa märkätilassa se on vain 15 vuotta. Nykyaikaiset vedeneristeet ovat tulleet pakollisiksi vasta vuoden 1999 jälkeen, joten periaatteessa kaikki ennen vuotta 2000 rakennetut kylpyhuoneet ovat jo käyttöikänsä päässä.
Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin sekä kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä (KH 90-00403). Tulee muistaa, että rakenteiden tekniset käyttöiät ovat suuntaa antavia. Korjaus- tai uusimistarve voi tulla vastaan jo huomattavasti aikaisemmin, jos rakenteita ei huolleta.
– Tämä toimii myös päinvastoin, sillä huoltavalla toiminnalla voidaan hyvin pitkittää rakenteen käyttöä jopa vuosia, muistuttaa Malmivaara.
Laatta- ja silikonisaumoissa on pintahometta.
Kylpyhuoneista jopa terveydellistä haittaa
Käyttöikänsä päässä olevat kylpyhuoneet ovat riskialttiita aiheuttamaan käyttäjille terveydellistä haittaa ja lisäksi koko kiinteistölle rakenteellista ongelmaa, huomauttaa Malmivaara.
Vanhojen kylpyhuoneiden tyypillisimmät ongelmakohdat ovat laattanurkkasaumat sekä läpivientien liitokset. Nämä aiheuttavat kosteuden pääsyn rakenteisiin. Lisäksi vanhemmissa kohteissa märkätilojen ilmanvaihdossa sekä lattioiden kallistuksissa havaitaan usein puutteita.
On muistettava, että esimerkiksi nurkkien ja muiden liitosten silikonitiivistykset pitää uusia säännöllisesti.
Uusissa kylpyhuoneissa huomattavia korjaustarpeita
– Tarkastamistamme kohteista voidaan valitettavasti havaita myös se, että uusissa eli 2000- ja 2010-luvuilla rakennetuissa kylpyhuoneissa on todettu jopa reilussa 25 prosentissa uusimis- tai korjaustarpeita, kertoo Malmivaara.
Vuonna 2000 ja sen jälkeen rakennetuissa kohteissa havaitut märkätilojen korjaustarpeet johtuvat pääasiallisesti rakennustyön toteutuksen huonosta laadusta johtuvista puutteista ja virheistä.
Tyypillisimpiä ongelmakohtia ovat lattiakaivon ja vedeneristeen liitoksen puutteet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn rakenteeseen. Lisäksi korjattavaa löytyy esimerkiksi lattioiden kallistuksista, toisin sanoen lattiakaadot on toteutettu vastoin suunnitelmia, jolloin vesi ei pääse poistumaan suunnitellusti lattiakaivoon.
Lattiakaivon liitos vedeneristykseen on puutteellinen.
Käytä asiantuntijaa apuna ja suunnittele
Kun kylpyhuonetta lähdetään korjaamaan, kannattaa käyttää asiantuntijaa suunnittelusta toteutukseen. Vanhimmissa kylpyhuoneissa ei ole esimerkiksi tiloja kuivaavaa lattialämmitystä.
Kylpyhuoneen modernisointi aloitetaan suunnittelemalla toteutus ja tutkimalla esimerkiksi, miten kylpyhuoneeseen saadaan lattialämmitys. Lattialämmityksen lisääminen vanhaan kohteeseen on helpointa sähköllä, mutta myös vesikiertoisen lattialämmityksen toteutus onnistuu esimerkiksi kaukolämpökohteissa. Lattialämmityksen suunnittelu ja toteutus kannattaa antaa osaavalle suunnittelijalle ja urakoitsijalle.
Teksti: Ari J. Vesa
Kuvat: Raksystems
Test
test