Suomen sähköiset sata vuotta osa 2. 1939–1973: Suomi rakennettiin uudelleen
26.05.2017, klo 15:07•Kommentteja 0
Sodan jälkeen Suomessa riitti töitä niin tehtaissa, pelloilla kuin kotonakin. Uudet kodinkoneet helpottivat osaltaan arkea.
SIRKKA-pesukoneiden sarja on maan laajin. SIRKKA-pesukoneet tuovat helpotusta jo tuhansiin koteihin. Raskas pyykinpesu märässä pyykkituvassa on loppunut, ja koko perhe auttaa mielellään äitiä hienon Sirkka-pesukoneen käytössä. Kaikki käy kuin leikiten ja pyykki tulee todella hohtavan puhtaaksi. Näin lupasi pesukonemainos vuodelta 1958.
Sotavuosina suomalaiset joutuivat himmentämään sähkölamppujen loistetta pimennysverhojen avulla.
Jatkosodan viimeiset taistelut käytiin elokuussa 1944. Lapissa aseet vaikenivat vasta seuraavana keväänä, kun viimeiset saksalaissotilaat saatiin karkotettua Norjan puolelle. Vaaran vuodet, epävarmuus maan tulevasta kohtalosta, jatkui kuitenkin vielä pitkään.
Mutta maa oli jälleenrakennettava. Suomeen nousi tuhansia rintamiestaloja ja maaseudulle raivattiin pientiloja.
Neuvostoliitolle oli maksettava sotakorvauksena 300 miljoonan kultadollarin arvosta puutavaraa, paperia, selluloosaa, laivoja, ja erilaisia koneita. Myöhemmin määrää hieman pienennettiin.
Teollisuudelle tuotti ongelmia sähkön saatavuus. Sodan myötä oli menetetty paljon vesivoimaa ja uusia voimalaitoksia ryhdyttiin rakentamaan eri puolille maata.
Kone pesee vaatteesi
Sodan jälkeen oli pulaa lähes kaikesta. Näkyvissä oli kuitenkin myös lupauksia paremmasta.
Vuonna 1948 Työtehoseuran suurnäyttelyssä suomalaiset pääsivät tutustumaan ensimmäistä kertaa aivan uudenlaiseen kodinkoneeseen: sähköllä toimivaan pulsaattoripesukoneeseen.
Pesukoneen sisällä pulsaattoriratas pyöritti vettä ja pyykkejä. Vesi oli kaadettava koneeseen ämpärillä, mutta muutos entiseen, pyykkien pesemiseen käsin, oli huikea.
Ja pyykkiä riitti. Siitä pitivät osittain huolen myös suurten ikäluokkien edustajat. Vuonna 1947 tehtiin kaikkien aikojen ennätys, kun Suomessa syntyi peräti 108 168 vauvaa.
Jääkaappimainos vuodelta 1955.
Jääkaapin valtakausi alkaa
Samoihin aikoihin yhä useampi nainen siirtyi töihin kodin ulkopuolelle. Uudet kodinkoneet säästivät aikaa ja helpottivat arjen pyörittämistä.
Kodinkoneita ei kuitenkaan ostettu tuosta vaan, niitä varten oli säästettävä pitkään ja hartaasti.
Jääkaapit ja sähköliesi alkoivat yleistyä pikkuhiljaa 50-luvulla ja kunnolla vasta 60-luvulla.
Ennen jääkaapin aikakautta ruokaa oli pidetty maaseudulla maakellareissa. Kaupunkilaiset yrittivät pärjätä säilyttämällä ruokia muun muassa ikkunan välissä vähän viileämmässä tai jäällä jäähdytettävissä ruokakomeroissa.
Jääkaappi mullisti ruokakulttuurimme ja avasi tietä tuoretuotteille. Suolakalasta tuli katoavaa kansanperinnettä.
Uuden ajan merkkejä oli myös se, että 50-luvun lopulla kauppoihin ilmestyivät ensimmäiset maksalaatikon, lihapullien ja kaalikääryleiden kaltaiset einekset.
Vuonna 52 kaikki oli mahdollista
Puuhaa riitti niin kotona kuin töissäkin. Viikonloppuna tie saattoi viedä sitten elokuviin, iltamiin tai tansseihin.
Suomalainen tango ja tanssilavakulttuuri elivät kultakauttaan. Hopeinen kuu loi merelle siltaa, sun tulisuudelmasi tähden aatos ensi ja tähtein yössä oli outoa taikaa.
Myyttisenä vuonna 1952 tuntui varmasti siltä, että kaikki oli mahdollista. Helsingissä järjestettiin olympialaiset ja Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. Neuvostoliittoon lähti viimeinen sotakorvausjuna ja Suomeen tuli Coca-Cola.
1950-luvulla maahan tuotiin myös ensimmäiset transistoriradiot. Oikein hyvällä tuurilla niistä saattoi kuulua joskus sellaistakin outoa uutta rytmimusiikkia kuin rock’n’rollia. Nuorisokulttuuri otti ensimmäisiä askeleitaan.
TV-nautintoa vuodelta 1961.
Televisio muutti vapaa-aikaa
Radiota perusteellisemmin maatamme muutti näköradio. Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1.1958. Kuuluttaja Teija Sopasesta ja lasten Kylli-tädistä tuli aikansa superjulkkiksia.
1960- luvulta televisiosta voitiin seurata sitten jo esimerkiksi Me Tammeloita, Heikkiä ja Kaijaa, Peyton Placea, ensimmäiseksi televisiosodaksi kutsuttua Vietnamin sotaa sekä aivan vuosikymmenen lopulla astronautti Neil Armstrongin ensiaskeleita kuun kamaralla.
Maaseudullakin alettiin huomata, että spontaani kylässä käynti alkoi vähentyä. Illalla katsottiin televisiota.
Televisiossa alkoi näkyä yhä enemmän myös niitä sodan jälkeen syntyneitä ”pitkätukkia” ja ”partaradikaaleja”. He kyseenalaistivat vanhempiensa ajatusmaailman ja halusivat rakentaa omanlaistaan Suomea.
Öljykriisi herätti energiansäästöön
1970-luvulle tultaessa Suomi oli hyvin erilainen maa kuin sodan päättyessä. Maatalouden merkitys oli pienentynyt ja teollisuus oli noussut etualalle. Maaseudulta virtasi väkeä kaupunkeihin ja Ruotsiin asti.
Vuonna 1973 julkaistiin postimerkki, jossa juhlistettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen 25-vuotista voimassaoloa.
Samana vuonna tapahtui kuitenkin myös jotain paljon merkittävämpää. Lähi-idässä syttyi sota, joka johti koko maailman väliaikaiseen energiakriisiin, joka tunnetaan Suomessa ensimmäisenä öljykriisinä.
Sisäasiainministeriön määräysten mukaisesti työpaikoilla ja kodeissa väännettiin pattereita pienemmälle. Monissa kaupungeissa sammuteltiin taas katuvaloja.
Teksti: Matti Välimäki