Tulvavahinkojen sijasta uusiutuvaa energiaa
20.05.2015, klo 12:22•Kommentteja 0
Tulvavedet aiheuttavat monilla paikkakunnilla vahinkoja. Samalla menetetään kymmenien miljoonien eurojen arvosta energiaa. Uusien tulva-altaiden rakentaminen ja järvien säännöstelykäytäntöjen tarkentaminen parantaisi tilannetta.
Vesivoimalaitosten ohijuoksutuksissa menetettiin vuonna 2012 noin 1100 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa — vesisähköä, jonka rahallinen arvo on noin 42 miljoonaa euroa. Tulvavahingot aiheuttavat kansantaloudelle vuosittain noin viiden miljoonan euron laskun. Tulvilta suojautumiseen taas käytetään vuosittain noin 8–9 miljoonaa euroa.
Vesivoimayhtiöillä ja säännöstely-yhtiöillä on mahdollisuus varautua tulviin etukäteen. Tämä tapahtuu laskelmalla järvien vedenpintaa, jolloin ympäristöä uhkaavia sulamisvesiä voidaan varastoida järviin. Kaikki sulamisvedet eivät kuitenkaan aina mahdu järviin. Kun veden pinta nousee, joudutaan vettä juoksuttamaan myös voimalaitosten ohitse.
Joustojen lisääminen säännösteltykäytäntöihin helpottaisi tulvatilannetta ja tuottaisi enemmän uusiutuvaa energiaa. Nykyisin järvien säännöstely on sidottu kalenteriin — tulvavahinkojen torjunnan kannalta parempi ratkaisu olisi ohjata säännöstelyä sulamisvesien määrän ja talven lumitilanteen mukaan. Tämä helpottaisi myös syystulvien torjuntaa — asiasta on jo keskusteltu vesienhoitosuunnitelmien kehittämisen yhteydessä. Vesien pidättämistä, eli tilapäistä varastointia varten ei aina tarvita suuria tekojärviä tai tekoaltaita — tilapäiset kosteikot helpottaisivat tilannetta monilla paikkakunnilla.
Sulamisvedet sähköksi
Energiatalouden kannalta tekoaltaat ovat vesivarastoja, joita vesivoimalaitokset voivat hyödyntää sähköntuotantoon sähkön tarpeen mukaan. Altaiden avulla sulamisvedet muuttuvat sähköksi ja tulvia voidaan torjua kustannustehokkaasti.
Iijoen osalta Kollajan allas ratkaisisi tulvaongelman esimerkiksi Pudasjärven alueella. Kollajan allas alentaisi vedenpintaa korkeimpien tulvahuippujen aikana noin 60 senttimetrillä. Iijoki on tulvasuojelun kannalta yksi ongelmallisimpia vesistöjä Suomessa — vedenkorkeuden luonnollinen vaihtelu alueella on lähes viisi metriä.
Suomessa on 21 tulvariskialueeksi luokiteltua vesistöä. Tulvat eivät kaikilla alueilla aiheuta yhtä suuria ongelmia, joten keinot niiden torjumiseenkin vaihtelevat voimakkaasti alueittain.