Kodin lämpövuodot kuriin
24.02.2016, klo 09:44•Kommentteja 0
Infrapunakamera näyttää, mistä lämpö karkaa harakoille. Laite soveltuu omakotitalon ostajalle, rakentajalle, remonttimiehelle ja kodin toimivuudesta vastaavalle perheen päälle.
Klikkaa taulukkoa suurentaaksesi sen.
Tekniikka kehittyy uskomattomalla vauhdilla. Vuonna 1969 lämpökamera vaati kuorma-autollisen elektroniikkaa ja laitteet painoivat noin 70 kiloa. Mobiilikäytössä tarvittiin lisäksi 220 voltin vaihtovirtageneraattori ja 10 litran säiliö nestemäistä typpeä.
Lämpökameralla oli tässä vaiheessa takanaan jo yli sadan vuoden historia. Ensimmäinen lämpökuva tehtiin vuonna 1840 käyttämällä ohutta öljykalvoa. Keksintö perustui siihen, että öljy haihtuu nopeammin lämpimistä kohdista.
Seuraava merkkipaalu saavutettiin vuonna 1880. Lämpöilmaisimena käytettiin ohutta mustattua platinaliuskaa ja kehitys pääsi nyt käyntiin yhdessä elektroniikan kanssa. Innovaatiot valjastettiin lopulta hyötykäyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana yönäköjärjestelmissä.
Selvittää lämpöeristyksen puutteet
Nyt lämpökamerat mahtuvat kämmenelle. Tarkoin varjellusta sotilasteknologiasta onkin tullut kätevä remonttimiehen apuri, jolla tarkastaa nopeasti kodin lämpövuodot.
Lämpöeristyksen puutteet johtuvat yleensä siitä, että eristeen tilavuus pienenee ajan myötä. Puutteet seinäpaneelien tai ikkunoiden eristeissä eivät näy silmin, mutta lämpökamera näyttää ne hetkessä. Lämpökamera näyttää myös vedon, sillä kylmä ilmavirta viilentää ympäröivää pintaa.
Kosteus- ja vesivahingot paljastuvat myös lämpökuvasta, sillä vahingoittuneen alueen lämmönjohtokyky on erilainen kuin ympäristön. Vialliset pistorasiat ja ylikuormittuneet sähköjohdot ja sulakkeet näkyvät nekin kuvassa lämpimämpinä kuin terveet verrokit.
Näkee savun ja sumun lävitse
Kodin nikkaroijalla lämpökamera antaa muutakin käyttöä. Sen avulla voi vertailla valaistuksen energiatehokkuutta. Lämpöerot näkyvät saman wattiluvun mutta eri valmistajien LED-lampuissa - tehottomammat valaisimet hehkuvat muita lämpimämpinä.
Kameran avulla voi myös mitata kodinelektroniikan lämpötilat, sillä kuva näyttää tarkat pistemittausarvot. Ovatko laitteet turhaan päällä? Suuntaa kamera latureihin ja muihin elektroniikkalaitteisiin. Käyttämätön muuntaja pistorasiassa tuottaa lämpöä ja näkyy kuvassa.
Entä missä sijaitsevat jääkaapin kylmimmät ja lämpimimmät paikat? Optimoi ruuan säilyvyys sijoittamalla helposti pilaantuvat elintarvikkeet ja ruuantähteet kylmimpiin lokeroihin.
Lämpökameroita käytetään myös paljon viranomaisten apuna pelastustoiminnassa. Kadonneet ihmiset näkyvät usvaisessa metsässä ympäristöä lämpimämpinä. Palomiehet käyttävät tekniikkaa savusukelluksessa, koska kamera havaitsee palopesäkkeet savunkin lävitse.
Lämpömittausten avuksi
Lämpökameratarjonta alkaa kevyistä ja taskukokoisista malleista, jotka soveltuvat hyvin kotikäyttäjien tarpeisiin. Edullisin Flir One toimii iPhone/Android-älypuhelimen oheislaitteena lisäten siihen infrapunakameran. Kamera sopii hyvin satunnaiseen käyttöön – mutta haittapuolena se ei toimi pakkasessa.
Roiskesuojattu Flir C2 -malli toimii -10 asteen pakkasessa ja soveltuu kestokäyttöön remonttimiehen apuvälineeksi. 130 gramman painoinen kosketusnäytöllä varustettu kamera tarjoaa -10 ... +150 asteen mittausalueen.
Flir Ex-sarja on tehty teollisuuden ja kiinteistöjen peruskunnossapidon tarpeisiin. Tämän kategorian lämpökamerat on varustettu tukevalla kotelolla ja kahvalla, ja ne painavat noin 600 grammaa. Mittausalue kattaa -20 ... +250 °C. Sarja sisältää neljä eri näyttötarkkuudella varustettua mallia.
Flir T600-sarja soveltuu teollisuuden ja kiinteistöjen vaativiin mittauksiin. Ne tarjoavat -30 ... +650 °C lämpötila-alueen, integroinnin pihtimittareihin, kosteus/kaste/eristepistehälytyksen ja kuvansiirron wifi-yhteyden avulla apumiehen tablettiin. Sarjan yläpään mallit lisäävät mukaan vaihto-optiikan, äänikommentoinnin, kompassin, gps-paikkatiedot ja +2000 asteen mitta-alueen.
Flir C2 selvittää näppärästi huonosti tiivistetyt ikkunat, ylikuormittuneet sulakepesät ja lepotilassakin sähköä kuluttavat laitteet. Vasemmassa yläkulmassa näkyy kuvan keskipisteen lämpötila. Palkki oikeassa laidassa kertoo väripaletin ja koko kuvasta mitatut maksimi- ja minimilämpötilat. Mittaus tapahtuu tarkasti -10 ... +150 asteen alueella ja suuntaa-antavasti sen ulkopuolella.
Erikoislämpökamerat vaativaan käyttöön
Flir GF-sarjan lämpökamerat on räätälöity kaasujen havainnointiin. Ne tunnistavat pari tusinaa teollisuudessa tai palotilanteissa syntyvää myrkyllistä yhdistettä. Kaasut tunnistetaan niiden ominaisaallonpituuden mukaisesti. Lisänä ne mittaavat myös lämpötilan.
Flir LS-sarja kattaa neljä mustavalkoista lämpötähystintä valvonta- ja etsintätehtäviin, ja niiden avulla voidaan havaita ihminen jopa yli kilometrin etäisyydeltä. MS/MSL-sarjan neljä kameraa lisäävät mukaan värit ja H-sarja antaa käyttöön vaihdettavan optiikan.
Yökiikarit ja raskaansarjan yövalvontakamerat eivät kuitenkaan mittaa lämpötiloja. Näissä lämpöherkkä kenno on valjastettu sotilas/viranomaiskäyttöön, ja ne soveltuvat rajavartiolaitoksille sekä satamien, lentokenttien ja teollisuusalueiden valvontaan.
Saatavissa on myös joukko tutkimuskäyttöön soveltuvia erikoiskameroita, sekä ajoneuvokäyttöön tehty PathFindIR. Kamera varoittaa ennakkoon ihmisistä ja eläimistä kojelautaan sijoitettavalta näytöltä käsin.
Entä mikä on Flir-yhtiö? Flir on maailman johtava lämpökameratekniikan kehittäjä. Suomessa myydyistä lämpökameroista noin 90 prosenttia on Flir-kameroita. Lisäksi muidenkin valmistajien lämpökameroiden sisällä käytetään enimmäkseen Flirin valmistamia lämpökennoja.
Sitten koekäyttämään
Kokeiluun valitsimme kotikäyttäjälle soveltuvan Flir C2 -lämpökameran, sillä älypuhelimessa toimiva Flir One -lisälaite ei ollut vielä maahantuojan varastossa. Kamera osoittautui hyvin helppokäyttöiseksi. Kamera on toimintavalmis noin puolessa minuutissa virtanapin painalluksen jälkeen. Sitten vain suunnataan kamera kohteeseen ja painetaan laukaisinta.
Toiminta-alue alue kattaa -10 … +150 astetta parin asteen kokonaistarkkuudella ja 0,1 asteen hienotarkkuudella. Mittaus toimii laajemmallakin alueella, mutta epätarkemmin. Testissä -15 asteen pakkanen piti kuitenkin kutinsa kameralla mitattuna.
Kuva näytetään niin sanottuna väärävärikuvana. Valittavissa on neljä väripalettia käyttötarpeen mukaan. Oletuksena lämpimät kohteet näytetään musta-lila-punainen-oranssi-keltainen -asteikolla – mitä lämpimämpää sen keltaisempaa.
Muut paletit tarjoavat enemmän värejä ja korostetun kontrastin, joka auttaa havainnollistamaan kohteen lämpöjakaumia. Mustavalkotila taas näyttää infrapunakennon raakakuvan. Oletuksena infrakuvaan lisätään optisesta kuvasta kohteiden ääriviivat. Näin kuvista on helppo tunnistaa kuvauskohteet.
Kuvat tietokoneelle
Kameran muistiin mahtuu 500 kuvaa ja niitä voi selata kameran avulla. Joustavampaa on siirtää kuvat tietokoneelle tai tabletille. Tätä varten kameran mukana tulee USB-kaapeli, joka liitetään tietokoneeseen.
Kuvat siirretään kamerasta tietokoneelle hilaamalla kuvakansio kiintolevylle. Siirtoon ja katseluun voidaan käyttää myös ilmaista Flir Tools -ohjelmaa. PC:ssa ja Macissa toimivan ohjelman avulla kuviin voi lisätä useita mittapisteitä ja tulostaa niistä raportteja.
Miinuspisteitä FLIRC2 saa jäykästä laukaisunappulasta. Isokokoista nappia on kyllä helppo painaa hansikkaallakin, mutta jäykkä tuntuma aiheuttaa helposti tärähtäneitä kuvia. Hyvänä lisäpiirteenä kamera sisältää salamavalo/taskulampun, ja sillä voi kuvata hämäriä kellaritilojakin.
Flir C2 maksaa noin 900 euroa ja on saatavissa muun muassa Yleiselektroniikasta ja ThermoSunEcosta. Flir One -lisälaitteen toimitukset alkavat helmikuussa ja sen pitäisi olla kaupoissa lehden ilmestymisen aikoihin.
Teksti: Pekka Tolonen