Hyvää ilmaa energiatehokkaasti
24.02.2016, klo 09:52•Kommentteja 0
Ilmanvaihtokoneet auttavat osaltaan, että asunnon sisäilma pysyy hyvänä ja terveellisenä. Laitteiden oikea käyttö on tärkeää myös energiatehokkuuden kannalta.
Ilmanvaihtojärjestelmät voidaan jakaa kahteen luokkaan. Koneellisessa ilmanvaihdossa hyödynnetään puhaltimia ja ilmanvaihtokanavia. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman lämpötilaerojen ja tuulen yhteisvaikutukseen. Kummassakin tapauksessa ulkoilma tuodaan yleensä oleskelutiloihin ja sitä poistetaan keittiön, WC:n ja pesuhuoneen kaltaisista tiloista, joissa epäpuhtauksia tai kosteutta syntyy eniten.
Asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:sta kertoo, että painovoimainen ilmanvaihto on käytössä lähinnä vanhemmissa taloissa. Vaikka tällaisen ilmanvaihtojärjestelmän käyttö ja huolto on varsin yksinkertaista, niin se saattaa kuitenkin joskus unohtua.
– Ilmanvaihtoventtiilit kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Kun lämmityskausi alkaa, niin venttiilit pistetään talviasentoon eli vain vähän raolleen ja kesäkaudella ne avataan sitten taas isommalle.
Jos esimerkiksi kellarissa on samassa tilassa raitisilmaventtiili ja sisään tuleva vesijohto, niin räppänän unohtuminen talveksi kesäasentoon lisää vesijohtojen jäätymisriskiä.
Huippuimuri aina päällä, mutta ei koko ajan täysillä
Usein painovoimaan perustuvaa ilmanvaihtoa tehostetaan huippuimurilla – tällöin ratkaisun voi jo laskea yksinkertaiseksi koneelliseksi ilmanvaihdoksi. Huippuimuri imee sisäilmaa liesituulettimen kautta.
– Mikäli talossa on koneellinen ilmanpoisto ilman lämmön talteenottoa, niin sitä kannattaa todellakin käyttää tarpeen mukaisesti. Koneen on oltava aina päällä, mutta jos se käy koko ajan täysillä, niin se vie turhaan lämmintä sisäilmaa ulos harakoille.
Pyykkiä pestessä, ruokaa laitettaessa ja saunottaessa huippuimuria kannattaa yleensä käyttää maksimiteholla.
– Mikäli järjestelmässä on mukana lämmön talteenotto, niin sitä voi käyttää hieman vapaammin, Seuna lisää.
Hänen mukaansa 2000-luvun ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenottokyky on pääsääntöisesti jo hyvällä, 2010-luvun koneissa jopa erinomaisella tasolla,
– 1980-luvun ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokenno on kuitenkin useimmiten heikkoa tasoa. Niin vanha ilmanvaihtokone kannattaakin yleensä vaihtaa jo energiansäästön vuoksi.
Ei turhia säätöjä
Uudemmissa taloissa, jotka ovat varsin tiiviitä vaipaltaan ja joissa on hyvä lämmöneristyskyky, on yleensä käytössä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Järjestelmä on varustettu tällöin lähes poikkeuksetta myös lämmöntalteenotolla.
– Koneiden on oltava aina päällä, jotta sisäilman laatu pysyy hyvänä ja vältytään kosteusongelmilta. Käyttöönottovaiheessa venttiilikohtaiset ilmavirrat mitataan ja säädetään suunnittelun mukaisiksi.
Lämmöntalteenotto on järkevää ohittaa kesähelteillä ja ottaa sitten jälleen käyttöön syksyn tultua.
Tuloilman lämmitysarvo kannattaa puolestaan säätää sellaiseksi, että ilmanvaihto ei aiheuta vedon tunnetta. Toisaalta liika tuloilman lämmittäminen syö rakennuksen energiatehokkuutta ja jopa häiritsee lämmityksen toimintaa.
– Usein hyvä arvo tuloilman lämmitykselle on noin +17 astetta. Tuo lämpötila sopii hyvin yhteen myös talon muun lämmitysjärjestelmän kanssa.
Entäpä ikkunat?
Mutta koska ilmanvaihto kannattaa talossa tehdä avaamalla ikkunat?
– Talon riittävä ilmanvaihto ei saisi perustua ikkunoiden avaamiseen. Tuuletus on paikallaan esimerkiksi poikkeustapauksissa, jos vaikkapa ruuanlaiton yhteydessä syntyy paljon käryä tai tulisijan syttymisen kanssa on ongelmia.
Etenkin kerrostaloissa ovat yleistyneet viime aikoina niin sanotut tuloilmaikkunat. Niillä tuodaan asuntoihin korvausilmaa, mikä ensin lämpenee ikkunalasien välissä.
– Tuloilmaikkunoiden etuihin kuuluu siis tuloilman lämmitys sekä yleensä energiansäästö, vanhoihin ikkunoihin verrattuna.
Suodattimet ja kanavat puhtaaksi
Ilmanvaihtokoneiden suodattimet on syytä vaihtaa säännöllisin väliajoin. Tällöin sisäilma pysyy kunnossa ja myös ilmanvaihtokoneen energiatehokkuus paranee.
– Etenkin allergikkojen kannattaa muistaa, että ilmanvaihtokoneeseen on saatavilla myös erityisiä allergiasuodattimia.
Myös ilmalämpöpumpun sisäyksikössä on ilmansuodatin. Ilmalämpöpumppu ei ole ilmanvaihtokone, vaan se kierrättää lävitseen talon sisäilmaa. Mikäli kierrätys tapahtuu likaisen suodattimen läpi, niin se on omiaan heikentämään sisäilman laatua, laitteen lämmitystehoa ja hyötysuhdetta. Ilmalämpöpumpun ilmansuodattimelle riittää yleensä suodattimen puhdistus imuroimalla kerran kuukaudessa.
Sami Seuna muistuttaa, että aina kun talossa on ilmanvaihtokanavia, niin ne on syytä nuohota aika ajoin pölystä ja muista epäpuhtauksista. Nuohouksia tekevät alan firmat.
– Puhdistusväli voi olla kohteesta riippuen noin 5–10 vuotta, hän mainitsee.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Goodshot
Juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan, miten vanhan talon ilmanvaihtoa voidaan parantaa esimerkiksi uusia venttiileitä tai laitteita asentamalla.