Etelä-Savon Energian polttoainevalinnoilla vaikutetaan merkittävästi talouteen ja työllisyyteen
09.04.2015, klo 09:19•Kommentteja 0
Etelä-Savon Energia teetti Gaia-tutkimusyhtilöllä selvityksen käyttämistään polttoainevalinnoista. Työn tavoitteena oli konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa.
Etelä-Savon energian teettämässä selvityksessä keskityttiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat), työllisyysvaikutuksiin eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle ja kestävyysvaikutuksiin eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, mukaan lukien muun muassa CO2-päästöt, energia- ja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö.
Merkittävät talousvaikutukset
ESE:n käyttämien polttoaineiden talousvaikutukset Mikkelin talousalueelle ovat merkittävät. Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja 11-12 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti kivihiiltä poltettaessa tulot olisivat vain 2 miljoonaa euroa.
Kun ESE:n kolmessa tutkimuksessa mukana olleessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen, - 0,7 miljoonaa euroa.
Suuret työllisyysvaikutukset
ESE:n Pursialan voimalaitoksessa käytetyt polttoaineet, puu ja turve, ovat työllisyysvaikutuksiltaan kaksinkertaiset verrattuna kivihiilen käyttöön. Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi vuositasolla noin 90 henkilötyövuotta. Vastaavasti 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 henkilötyövuotta. Puun määrän nostaminen 85 prosenttiin, turvetta 15 %, nostaa suoran työllisyysvaikutuksen noin 200 henkilötyövuoteen, josta noin 130 henkilötyövuotta on polttoaineen hankintaketjussa.
Polttoaineiden kestävyysvertailu
Kestävyysedut
Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat:
1) positiivinen hiilitase
2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt
3) pieni fossiili- ja mineraali-intensiteetti.
Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä. Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa. Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita. Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja.
Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt.
Kestävyysriskit
Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa, jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä.
Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni.
ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen.
Lähde: Gaian laatima raportti
Teksti: Saara Liukkonen